Uni

Palautumisesta tapahtuu unen aikana yli 90 %. Aivojen lisäksi unen aikana palautuvat päivän kuormituksesta lihakset. REM-unen aikana lihasjännitys laskee ja lihakset rentoutuvat täydellisesti. Myös lihaskasvu edellyttää laadukasta unta. Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyssä uni on niin ikään tärkeää. Liian vähäinen uni saattaa kostautua myös nälän ja mielitekojen voimistumisena.

Unta kannattaa siis vaalia. Uneen panostaminen on ykkösvaihtoehto kohentaa jaksamistaan. Jos unen määrässä tai laadussa on toivomisen varaa, on lohdullista tietää, että nukkumista voi parantaa, mutta se vaatii opettelua.

Useimmille aikuisille riittää 7-9 tunnin yöuni. Haastavissa elämäntilanteissa tarvitaan enemmän palautumista ja yleensä se tarkoittaa lisääntynyttä unen tarvetta.

Kun parin viikon ajan nukkuu puoli tuntia tai tunnin kauemmin kuin tavallisesti ja vertaa jaksamistaan, oloaan ja kärttyisyyttään aikaisempaan, saa tietää, tarvitseeko enemmän unta.

Illalla kannattaa välttää rankkaa fyysistä rasitusta, mutta rauhallinen ulkoilu sen sijaan parantaa nukkumista. Tryptofaanipitoinen iltapala voi auttaa unta, joten nauti iltapalalla esimerkiksi banaania, saksanpähkinöitä, maitotuotteita, hunajaa tai kauraleipää tai -puuroa.

Vaihda digilaitteiden käyttö illalla kirjan lukemiseen. Hiukan viileässä nukkuu paremmin, mutta pidä kuitenkin huoli jalkojen ja käsien lämpimyydestä, koska se laskee aivojen vireystilaa. Unta parantavat muun muassa tasaisen taajuuden äänet, kuten sateen, tuulen tai ilmastointilaitteen ääni.

Jos uniongelmat eivät kotikonstein hellitä, kannattaa hakea ammattilaisten apua. Kroonisen väsymyksen taustalla saattaa olla esimerkiksi diagnosoimaton uniapnea.

Lähteinä muun muassa: Telma 1/2020 ja Hyvä Terveys 3/2020